Lajit, joita haluan kokeilla

Nyt kun olen yllätysyllätys taas kipeänä, saan taas vain haaveilla liikunnasta. On se kumma kun tervettä aikaa kestää sen kaksi päivää ja juuri ehtii iloita paluusta salille. Nyt kuitenkin saa olla viimeinen kipeys tänä keväänä ja sitten heitetään urheiluhaaveet toteutukseen.

Kiipeily

Ihan ensimmäisenä haluaisin kokeilla kiipeilyä. Paras paikka sille on varmasti Salmisaaren liikuntakeskuksen kiipeilyareena. Tarjolla on varmasti näppäriä alkeiskursseja, mutta sen kertasijoituksena sekä epävarmana lajin jatkumisesta suolainen 105 euron hinta estää osallistumasta sille. Alkeiskurssiin kyllä kuuluisi kuukausi ladattua kiipeilyaikaa, mutta ehkä taidan ensiksi käydä ihan vain kokeilemassa, sen hinta kun on vain 20€.

Boulderointi

Tämä menee melkein samaan kategoriaan kiipeilyn kanssa, mutta bouldreointi tarkoittaa kiipeilyä ilman valjaita n. 5 metriä korkeilla esteillä, joista voi pudota (pudottautua) turvallisesti patjoille.

Tankotanssi

Ei mikään uusi laji minulle, mutta tätä haluan kuitenkin alkaa oikeasti taas harrastamaan. Meidän lähelle Leppävaaraan on avattu uusi studio, jota pääsen testaamaan ensi sunnuntaina. Tankotanssin moni yhdistää suoraan strippareihin, mutta eihän tämä urheilulajina liity mitenkään strippaamiseen. Monet liikkeistä kyllä esiintyvät näissä esityksissä ja tangolla ollaan vähissä vaatteissa, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten jäävätkin.

Parkour

Tämä seinille hyppimisen kuningaslaji. Lajissa tarkoituksena on edetä omintakeisia reittejä pitkin mahdollisimman sulavasti. Kyseessä ei ole mikään "kävelen lyhintä reittiä"-laji vaan Parkourissa voitetaan niin vertikaaliset kuin muutkin fyysiset esteet mahdollisimman nokkelasti. Tämän lajin harrastaminenhan ei parhaimmillaan maksa yhtikäs mitään!

Tälläisiä lajeja olisi tarkoitus kokeilla vielä tämän vuoden puolella. Ainakin näin ennakkoon voisin sanoa, että kuntosaliharjoittelu tukee näitä kaikkia lajeja jossain määrin ja myös toisinpäin. Onko teillä kokemuksia näistä lajeista?

Iloisia saliuutisia

Arvatkaas mitä, kävin eilen pitkästä aikaa salilla! Olen ollut kipeänä n. 3 viikkoa ja treenaaminen on ollut aivan jäissä. Eilen kuitenkin oli aika palata salille, sillä minulla oli varattuna ensimmäinen 10:stä Personal Trainer kerrastani. 

Ihan ensimmäiseksi mittasimme kehonkoostumuksen ja painoa oli pudonnut viime kerrasta yli 3 kiloa. Tästä ei kuitenkaan pidä innostua liiaksi, sillä pudonnut paino oli suurimmaksi osaksi nesteitä eli periaatteessa paino on lähtenyt lihaksista. Rasvaa oli kuitenkin palanut 300g, joten pientä edistystä on havaittavissa. Rasvaprosentti oli noussut hieman, mutta se selittyy täysin kehon kuivuudella. Jos olisin vetänyt litran vettä ja uusinut mittauksen, rasvaprosentti olisi pudonnut samantien. Personal trainerini mukaan meidän pitää odottaa ainakin kuukausi, jotta näemme missä oikeasti mennään.

Eilen testasimme hieman maksimeja ja tiedän ettei nyt olla ihan oikeissa tuloksissa. Maksimipainoja testattiin kyykyissä, penkissä sekä lankussa. Kyykyissä kyykkäsin vain 40kg, sillä tekniikka oli uusi (kunnon syväkyykky) sekä voimatasot ovat muutenkin totaalisen hukassa tämän treenitauon jäljiltä. Tavoitteeksi asetettiin 60kg kahden kuukauden kuluttua kyykättäväksi. En pitäisi tätä itse yhtään mahdottomana, kunhan pysyn terveenä ja uusi tekniikka tulee tutuksi. 

Penkissä olen aiemmin nostanut 40kg, mutta nyt sain vain 35kg ylös. Aiemmin olen myös pystynyt nostamaan 10 sarjoina 32kg, joten surkea tulos siihen nähden. Lankussa aikani 5kg lisäpainolla oli 1min 13sek, mutta tästäkin vain parannetaan. Ei pitäisi olla paha rasti päästä penkissä entiseen tulokseen ja toivottavasti yli sekä lankussa luonnollisesti parannetaan myös vähintään 1min 30 sek tulokseen.

Tänään tiedossa oli kevyt käsipäivä Petran kanssa, sillä molemmat palailemme tauolta eikä haluta aloittaa liian raskaasti heti, sehän on se suurin virhe minkä ihmiset yleensä tekevät. Näin Facebookissa Oona Kivelän tankoiluvideon, jossa hän esittelee muutamia äärimmäisen paljon voimaa vaativia liikkeitä. Pakkohan niitä "helpoimpia" oli itsekin kokeilla ja innolla odotankin ensi viikon sunnuntaita, jolloin pääsen seuraavan kerran tankoilemaan itsekin. 

Ei nyt ihan olla samoissa tuloksissa kuin Oona, mutta kuitenkin jonkin verran voimaa löytyy edelleen tuohonkin hommaan. Saas nähdä miten sitä jaksaa itseään heitellä tangolle ylösalaisin. Kuitenkin iha eri asia roikkua näissä kuin pystyssä olevassa tangossa. 

Toivottavasti nyt pysytään terveinä ja saadaan ensi viikolla taas treenit rullaamaan normaalin 4 krt viikossa tahtiin. Ps. olen myös löytänyt uusia kipeitä lihaksia tauon jälkeen jeij!

ACOn aurinkoinen aamu

Perjantaina aamu alkoi mitä parhaiten, sillä Marsaanassa järjestettiin ACOn pressitilaisuus, jossa esiteltiin heidän uusia autinkosuojatuotteitaan. Tilaisuudessa kerrottiin myös auringon hyödyistä sekä haitoista. Itse opin ettei iho pala niin helposti jos pysyt liikkeellä verrattuna siihen jos vain makaat paikallasi. 

Luennon lisäksi tarjolla oli herkullinen, varsin kesäinen aamupala kaikkine hedelmineen. Kyseessä oli rento tilaisuus, jossa vertailtiin myös eri aikojen auringonottotapoja. Aiemmin vitivalkoinen iho oli merkki rikkaudesta, mutta nykyään päivettynyt iho on merkki vauraudesta ja siitä että on varaa matkustaa. Kultaisella kahdeksankymmentä luvulla ihmiset kuulemma makasivat x-asennossa folion päällä edistääkseen ruskettumista. 

Auringon valo on ihmisille elinehto, mutta se myös vanhentaa ihoa sekä aiheuttaa ihosyöpää. Syövän kehittyminen kestää vuosia ja ihon polttamista olisi ehdottomasti varottava. Paras keinovoiteiden lisäksi on suojautua mustalla, tiheään kudotulla vaatteella. Kuulostaa kuumalta, mutta miettikääpäs millaisiin vaatteisiin etelän maissa pukeudutaan. 

Kululimme luennolla myös erilaisista ihotyypeistä, joita oli 5. Ihotyyppi riippuu siitä kuinka helposti rusketut sekä palat. Itselläni iho ruskettuu kohtalaisen helposi enkä myöskään pala kovin nopeasti. Suojakerroin tulisi valita oman ihotyyppisi mukaan eikä kaverin, sillä sama suojakerroin ei välttämättä suojaa sinua. 

Saimme ACOlta testiin aurinkosprayta sekä moussea. Näitähän myydään pelkästään apteekeissa ja kaikki tuotteet ovat hajuttomia. Sprayn kerrottiin sopivan erityisen hyvin sporttiseen elämäntyyliin, sillä sitä voi suihkuttaa vaikka ylösalaisin eikä sitä tarvitse erikseen levittää. Suojakerroin oli 20, joka sopii Suomen oloihin suurimmalle osalle. 

ACOlla on myös itseruskettavia tuotteita, joita itse ainakin käytän mielelläni. Sain testiin kasvoille tarkoitettua itseruskettavaa ja näin viikonlopun käytön jälkeen huomaan jo kevyen päivetyksen kasvoillani. Läikkiä tämä ei ole jättänyt eikä tuoksu sellaiselle perinteiselle itseruskettavalle, suosittelen. 

Pressin jälkeen kävimme vielä Starbucksissa Minnan ja Ennin kanssa. Tarkoituksena oli ehtiä nauttia muiden bloggareiden seurasta, mutta itselläni oli kiire suunnata 3+1-päiville mummini kanssa. 

Tänään oli tarkoitus palata liikunnan pariin, mutta kyllä edelleen on havaittavissa flunssan oireita, joten annetaas olla taas kerran. Toivottavasti olo on parempi keskiviikkona, sillä silloin olisi tarkoitus aloittaa uuden Personal Trainerin kanssa treenit. Hyvää allavaa viikkoa kaikille!

Kadonneet kilot ja sentit

Viime kuussa vietin parhaani mukaan hiilaritonta helmikuuta ja se jatkuikin viime viikkoon saakka. Nyt olisi aika kerrata hieman tuloksia vai tuliko niitä? Tässä vaiheessa voin ilokseni ilmoittaa että kyllä, muutama ärsyttävä lisäkilo saatiin pois, jes!

Kuten monet teistä tietävät, painavimmillani olen painanut 75 kiloa ja siihen lukemaan en kyllä enää ikinä aio palata. Tällä hetkellä painoni on 62 kiloa ja voin olla siihen oikein tyytyväinen. Se mihin en ole tyytyväinen on pitkään vaivannut flunssa ja melkein 3 viikon liikkumattomuus sekä viikonloppuna tapahtunut liukastuminen, joka sai polveni sekä kyynerpääni mäsäksi. Onneksi kuitenkaan röntgenissä ei mitään näkynyt ja paluu salille tapahtuu heti kunhan kipu hellittää.

Ennen hiilarittoman aloitusta painoin 65 kiloa, joten monesta kilosta ei ollut kysymys. Nyt kuitenkin haluttiin poistaa nimenomaan rasvaa kehosta ja siinä minulla oli myös apuna Aika Ihanan Kavitaatiohoidot. Lähteneiden kilojen lisäksi omilta ongelma-aluiltani eli rintojen alapuolelta sekä jenkkakahvoista on lähtenyt molemmista 3 senttiä, aika hyvin mielestäni! En oikein tiedä miksi rintojen alapuolelle on kertynyt 5cm korkea ja n. 15cm leveä alue, johon on kertynyt selkeäsi pelkästään ylimääräistä rasvaa. Sitä ei ole sivussa vaan ainoastaan siinä keskellä. Nyt kuitenkin onneksi kavitaation myötä ongelma on helpottanut. On myös upeaa huomata kuinka myös jenkkakahvat on ihan oikeasti mahdollista saada pienentymään. Nyt kun vain pääsisi myös salille treenaamaan pian niin kesäkunto olisi kerrankin taattu!

Aika Ihana haluaakin tarjota blogimme lukijoille tutustumiskäynnin hintaan 80€ (ovh. 150€) sekä 3 kavitaatiohoitoa tutustumishintaan 240€ koodilla FFF240. 

Ajanvaraus onnistuu netin kautta osoitteessa www.aikaihana.fi/ tai puhelimitse numerosta 045 852 2249. Varaus onnistuu myös sänköpostitse osoitteesta aikaihana@gmail.com.

Tällä viikolla aion syödä taas normaalisti hiilareita, mutta kuitenkin välttää niitä huonoja hiilareita sekä yrittää syödä niitä hillitysti ylipäänsä. Tämä tarkoittaa siis täysjyväpastaa sekä ruisleipää pieninä annoksina näin alkuun, jotta elimistö tottuu taas hiilareihin. Suunnitelmissa oli taas jatkaa vähähiilarisella linjalla ensi viikosta alkaen ja silloin myös treenien osalta kehiin astuu uusi Personal Trainer, jonka päätin ottaa 10 kerraksi treeniavuksi, sillä Elixiassa PT paketit ovat tällä hetkellä -10%.

Nyt kuitenkin iloisista treenitunnelmista todellisuuden pariin eli kouluhommat kutsuvat!

Hemmottelua arjen keskelle

Juuri kun pääsin hehkuttamaan kevään tuloa niin takatalvi iski. Ja samaan syssyyn sain kunnon allergiaflunssan, vaikka onkin lunta. Allergiselle keväiset lämpimät ilmat ja katupöly ovat pahimmat viholliset. Aikaa sairastelulle minulla ei ole, sillä treenisuunnitelma menee aivan sekaisin. No nyt on kuitenkin levättävä kun voimat ei riitä muuhun kun makaamiseen. Se siitä valituksesta, nyt vähän positiivisempiin ajatuksiin.

Ennen pidennyksiä

Edellinen viikonloppu oli mitä mukavin pitkästä aikaan, lounastelua ystävän kanssa, pitkä salitreeni ja rentoutumista. Lauantaina, joka siis oli myös naistenpäivä, olin varannut ajan Aika Ihanaan, kauan kaivattuun ripsienpidennykseen.  Ripset on minulla ollut toivelistalla vaikka kuinka kauan aikaa, ja nyt vihdoinkin sain aikaseksi käydä sellaiset hankkimassa. Pakko sanoa että ne ovat helpottaneet huomattavasti arkiaamujani ja mikä parasta nyt ei tarvitse meikata paljoa, ja varsinkin kun treenaa paljon tämä on todella hyvä juttu. Ihomme kärsii todella paljon jos treenaamme meikit naamassa, nyt ei tarvitse sitäkään miettiä. Silmät näyttävät myös huomattavasti ilmeikkämmiltä kuin aikasemmin.

Ripset

Ripsien laitto kestää noin 2 tuntia mutta se menee nopeasti kun Kristan kanssa jutustelee ja välillä jopa huomasin torkahtaneeni kun oli sen verran rento olo. Mistä pidän todella paljon on se että ripset tehdään huolella ja panostetaan siihen etteivät omat ripset vahingoitu. Eli toisin sanoin liimaa käytetään maltillisesti ja juuri sen verran kun on tarvetta. Minun ripsiini laitettiin neljää eri pituutta, 7, 8, 9, sekä 10 mm. Lopputulos oli aivan mahtava ja luonnollinen mikä on tärkeää. Nämä olivat elämäni ensimmäiset ripsenpidennykset ja olen todella tyytyväinen. Ja ripsien laitto on täysin kivutonta!!

Jälkeen :)

Hemmottelu hetken jälkeen fiilis oli mitä parhain, lähdin suoraan siitä salille ja vedin 2 tuntia settiä. Jonka jälkeen lähdin lounaalle ystäväni kanssa. Aivan mahtava päivä siis!
 

Aika Ihana haluaa tarjota lukijoille myös mahdollisuuden uusiin upeisiin ripsiin kevään kunniaksi mahtavaan 49 euron hintaan (ovh.89e). Varauksen voit tehdä koodilla FFF ja ajan voit varata

Kevään treenimuoti

Kevät taitaa hiljalleen olla tulossa, aurinko paistaa ja ilmatkin hieman lämmenneet. Kohta saa ottaa käyttöön kevätvaatteet ja ihanat värit valtaavat vaatekaupat. Blogin teeman mukaisesti myös treenivaatteissa on trendejä. Tänä keväänä treenivaatemuodin avainsana on: VÄRIT! Värien ystävä kuin olen niin odotan todella innolla että pääsen shoppailemaan uusia treenivaatteita, vaikka niitä läjäpäin löytyykin jo kotoa. Pienet uudet tulahdukset treenivaatteissa innostavat kummasti. Vaikka tähän on myös lisättävä ettei treenit ole muotinäytös eikä siellä kuulu näyttää älyttömän hyvältä. Mutta värit piristävät aina! 

Nyt pommittelen teitä kuvakollaaseilla omista lemppareista kevään treenivaate uutuksista. 

Urheiluliivit:

Ylhäältä vasemmalta, alas oikealle.

1.Nike, oma kestosuosikki

2. Cubus

3.Adidas

4.H&M

Topit ja paidat 

1.Stella McCartney for Adidas

2.Stella McCartney for Adidas

3.Nike

4.H&M

5.H&M

6.H&M

7.Cubus

8.Adidas

9.Asics

10.Asics

Juoksuhousut ja shortsit

1&2 Stella McCartney for Adidas

3&4 Adidas

1.Stella McCartney for Adidas

2.Asics

3.Asics

4.H&M

Takit ja muu varustus

1&2 Asics 

3. H&M

4. Fitnessguru.se

Shakerit:fitnessguru.se

Kengät

Nike

Asics

Ihanaa huomata että värit ovat löytäneet tiensä treenivaatteisiin! Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

Motivaatiota treeneihin

Meiltä on toivottu paljon vinkkejä treenimotivaatioon, joten tässäpä sitä tulee. Itsekin kun olen taas ollut kipeänä, motivaation rippeet on hyvä kerätä lattialta ja pitää maltti kasassa kunhan joskus paranen ja pääsen takaisin treenin pariin.

1. Muista miksi treenaat

Kun sinun pitäisi lähteä treenaamaan, muistuta itseäsi siitä miksi treenaat. Treenaatko pelkästään hyvinvointisi vuokse, jolloin liikuntasi ei ole niin tiukkaa välttämättä ja kävelylenkit teet silloin kuin sinulle parhaiten sopii vai liikutko tavoitellaksesi bikinivartaloa seuraavaksi kesäksi? Jos tavoittelet painonpudotusta niin laita esimerkiksi jääkaapin oveen kuva itsestäsi, joka motivoi sinua tai sitten joku muu kuva, josta saat ammennettua voimaa lähteä treeneihin. Kun sinulla on selkeä tavoite miksi treenaat, se kaikista vaikein eli lähteminen helpottuu. Tehty treeni palkitsee ennen kaikkea sinut itsesi.

2. Aikatauluta

Aikataulun merkitystä olen korostanut aiemminkin. Jos mietit että pitäisiköhän lähteä ulos tai salille vaiko jäädä kotiin katsomaan telkkaria lämpöiselle sohvalle, arvaat varmaan minkä valitset helpoiten. Jos kalenteriisi on kuitenkin merkattu treenit klo 17-18, silloin niihin olisi mentävä ja telkkua voi sitten katsoa hyvällä omatunnolla treenien jälkeen. Itse suunnittelen treeniviikkoni viikkoa etukäteen ikäänkuin suunnittelisin työvuoroja, mutta silloin kun viikon kokonaiskuva ja treeniajat ovat selvillä, silloin niistä on helppo pitää kiinni ja lipsumisia ei tule.

3. Muista ilo liikuntaan

Kun liikunnasta ei enää saa iloa, ei sitä kannata pakollakaan harrastaa. Itse kyllä usein sovellan filosofiaa että vaikka ei huvita, salille on lähdettävä ainakin vartiksi ja useimmiten treeni-ilo kuitenkin löytyy ja treenien jälkeen tuleva hyvä olo voittaa kaiken. Mikäli vääntäytymisestä harrastuksen pariin tulee tapa, silloin on aika pohtia onko edessä tauon paikka vai uuden kivan lajin etsiminen. Jos et halua kuitenkaan harrastuksestasi luopua, kokeile vaikka kerran viikossa tehdä jotain uutta mitä et ole koskaan tehnyt, esim. seinäkiipeilyä, rullaluistelua tai keilausta, ihan mikä itsestä tuntuu parhaalta.

4. Muista tulokset

Muistuta itseäsi ajoittain siitä mitä olet tuloksia olet jo saanut aikaan. Itse muistutan itseäni siitä, että pudotettuja kiloja on takana jo yli 10 ja vielä olisi muutama matkaa. Lisäksi fyysinen kuntoni on parantunut ja jaksamiseni on paljon parempi kuin aiemmin. Muista myös etteivät tulokset tule itsestään.

5. Palkitse itsesi

Aseta itsellesi välitavoitteita niin lopullinen tavoite ei tunnu niin hurjalta. Välitavoitteissa voit palkita itsesi jollakin pienellä tai sitten lopulta kun olet päässyt todelliseen tavoitteesesi, voit palkita itsesi jollain isommalla. Palkinto voi olla jotain materialistista, lomamatka tai herkullinen illallinen lempiravintolassasi, sen päätät sinä. Kun on joku selkeä tavoite ja siitä seuraa palkinto, on mielekkäämpää treenata.

6. Lue ja keskustele

Jos koet olevasi hukassa motivaation suhteen, muista ettet varmasti ole ainoa. Netistä löytyy monia liikunta-aiheisia blogeja ja artikkeleita, joista voit saada lisää motivaatiota ja vinkkejä treeneihin. Keskustelupalstoilta löytyy myös saman ongelman kanssa painivia, joten osallistu rohkeasti keskusteluun ja jaa omat onnistumisesi sekä murheesi. Vertaistuki auttaa treeniongelmiinkin!

100 päivän herkkulakko - välikatsaus

63 päivää, niin kauan olen jo "kärsinyt" 100 päivän herkkulakossa. Uutenavuotena otin haasteen vastaan Facebookissa, jossa tulee olla niin kauan syömättä karkkia, sipsiä yms kuin statuksesta tykättiin. Koska itselläni on ihania kavereita, tykkäyksiä tuli kasaan päivän aikana tasan 100.

100 päivään en siis saa syödä mitään makeaa. Monet tutuistani kummastelivat alkuun että miten tulen kestämään 100 kokonaista päivää. Itse en kuitenkaan kokenut sitä niin pitkäksi ajaksi vaikka onhan se melko pitkä aika ja tässä asiassa halusin ylittää itseni. Monet kauhistelivat ja kertoivat etteivät kestäisi kahta päivääkään, mutta itse päätin että minähän en niin heikko ole. Jos haaste olisi helppo, olisiko se silloin haaste?

Ensimmäinen vaikea päivä osui kohdalle eräässä jääkiekkomatsissa, kun työkaverini söivät karkkia vieressäni. Silloin taisi olla menossa n. 20 päivä tai jotain sinnepäin, mutta urhoollisesti pystyin pitämään näppini erossa karkkipussista. Eihän sitä kaiken uhoamisen jälkeen voi sortua noin nopeasti. Jostain olen lukenut, että jos makeanhimoa pystyy vastustamaan 15 minuuttia, se menee ohi. Uskomatonta kyllä, se ihan oikeasti menee ohi. Nytkin kun katson näitä kuvia, voin sanoa ettei tunnu miltään. Tottakai karkkia tekee mieli, mutta en voisi edes kuvitella repsahtavani. Haaveilin kyllä eilenkin yöllä Makuunin irtaripussista, mutta odotan kyllä tunnollisesti sinne 12.4 saakka.

Sitten kun olen onnistuneesti ollut 100 päivää ilman karkkeja sun muita, en tiedä edes maistuvatko ne enää edes samalta. Jotenkin kuvittelisin että yhtäkkiä suuri määrä sokeria voisi olla liikaa enkä enää pystyisi syömään edes pientä pussillista karkkia. Tosin voi olla, että sitten kun saan syödä karkkia, syön niitä silti ja lopputuloksena saan vain aikaan pahoinvoinnin.

Onko tämä sitten oikeasti ollut niin vaikeaa? Mielestäni ei. Tämähän oli vain täysin asennoitumiskysymys. Kun päätin että minä teen sen, minähän myös teen sen. Jos jo alkuun olisin ollut sitä mieltä etten tähän pysty niin miten olisin siihen voinut pessimistisellä ja valmiiksi epäonnistuneella asenteella pystyäkään.

Onko teillä kokemuksia herkkulakoista ja millaisin tuloksin?

Matkalla menestykseen

Noniin, nyt teen sen mitä olen kauan aikaa miettinyt. Olen soutanut ja huopanut edestakaisin uskallanko vai enkö, mutta lopulta päätin että teen tämän. Tämä postaus on melko henkilökohtainen joten toivon että kunnioittaisitte sitä. Toivon myös että joku inspiroituisi ja huomaisi että vaikeista hetkistä selviää jos niin tahtoo.

Vasemmalla joulu 2012 ja oikealla joulu 2013

 

Eletään vuotta 2008 ja olen aloittamassa kuudennen luokan pienessä kyläkoulussa. Harrastin kilpauintia paikallisessa uimaseurassa, viihdyin todella hyvin ja rakastin lajia. Sitten miltei heti koulun alettua sairastuin keuhkokuumeeseen ja olin kaksi kuukautta aivan rampana, ja palattuani treeneihin huomasin että olin jäänyt kehityksestä älyttömästi jälkeen joka oli suurin syy että uimarin urani loppui siihen. Onneksi olen tänä päivänä palannut altaaseen. Sitten olin pari kuukautta tekemättä mitään ja vain söin ja olin kotona. Tuolloin jo minua kiusattiin koulussa siitä että olen pullea sekä ruma ja itsetuntoni kärsi kamalasti ja harrastuksen jäädessä pois tuntui vielä pahemmalta. Keväällä sitten kun oli aika valita yläaste niin tein luultavasti suurimman virheeni tähän päivään asti. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: mennä samalle yläasteelle kuin luokkani, mutta ajattelin että en kestä olla heidän kanssaan seuraavaa kolmea vuotta joten valitsin sen muka "paremman" koulun, mutta myöhemmin kun mietin en olisi ikinä saanut kuunnella sitä että kyseisessä koulussa ei ole ollenkaan koulukiusausta. Mutta minkä sille voi että koulukiusattu nuori neiti haluaisi tilanteen paranevan. Samoihin aikoihin myös aloitin uuden harrastuksen, salibandyn. Olin onnekas että minulla oli mahtava joukkue ja tuntui siltä että nyt on jotain josta pidän todellakin taas. 

Yläasteen alkaessa en uudessa koulussa tuntenut ketään muuta kuin lapsuudenystäväni. Alku tuntui lupaavalta, sain kavereita, olin hyvä koulussa ja minulla oli hyvä harrastus. Myös itsetuntoni oli nousussa ja uskalsin olla avoimempi. Mutta se että uskalsin avatua koitui myöhemmin taas vastoinkäymiseksi. En osannut siinä vaiheessa ajatella että minua kiusattaisi taas. Kiusaus ei koskaan ollut fyysistä vaan enemmän haukkumista etc. Kiusaus yltyi yltymistään kahdeksannella luokalla ja silloin haukkuminen nousi uusiin korkeuksiin ja ensimmäisen kerran elämässäni jouduin pelkäämään koulussa. Kun sitten yritin käydä juttelemassa koulun aikuisille niin hekin kääntyivät vastaani eikä kukaan halunnut helpottaa tilannettani. Pahin mitä minulle ikinä aikuisten puolelta oli se että "ehkä se on oma syysi että he kiusaavat ulkonäköäsi ja sinua", silloin muserruin kunnolla. Eikä ne huonot ajat siitäkään loppunut vaan sitten  tuli sellainen pieni yllätys että eräs luokkalaiseni kävi suojelemaan itseään siten että käytti henkilöllisyyttäni. Hän tosiaan silloin luuli että pääsisi siten kavereidensa kun koirat veräjästä, mutta ehei, tästä alkoi rumba kunnolla. Samaan syssyyn olin loukannut polveni ja akillesjänteeni, joten olin taas rampana. Kaiken lisäksi lääkärini määräsi minut 10 kk liikuntakieltoon.Onneksi minulla on vanhemmat jotka auttoivat joka tilanteessa. Sitten onneksi tuli kesäloma ja en todellakaan pitänyt yhteyttä keneenkään koulukaveriin. Koulun alkaessa olin niin väsynyt tilanteeseen ja vain ajattelin että enää vuosi niin sen jälkeen voin tehdä aivan mitä haluan. Yhdeksäs luokka oli raskain kaikista. Edelleen minua haukuttiin ja tunsin itseni uhatuksi enkä enää miltei uskaltanu liikkua koulussa ollenkaan. Koulussa oli yksi ryhmä joka jatkuvasti haukkui ja yritti musertaa minun itsetuntoni. Kävin kerran viikossa psykologilla juttelemassa tilanteestani, ja minulla todettiin silloin myös masennus. Olo oli heikko todella kauan mutta sitten tuli helmikuu jolloin valitsin lukion, ja sinä hetkenä olo tuntui jotenkin helpottuneelta sillä tiesin että pääsen pois. Samaisella viikolla päätin myös että "piru vie, minuahan ei tyhmät voi nujertaa", aloitin taas liikunnan. Ja voin tässä välillä sanoa että urheiluurani lähti aivan pohjalukemista. Mutta kuitenkin en enää halunnut tuntea itseäni huonoksi vaan päätin että nyt tulee muutoksen tuulia. Samaisena keväänä oli Jääkiekon MM-kisat jossa tapasin ihanan ystäväni Camillan, ja se vapaaehtoiskokemus oli yksi virstanpylväs. Vaihdoin kisojen aikaan hiusväriä ja minulta oli lähtenyt hiukan painoa joten olin saanut takaisin vähäsen itsetunnostani. Palattuani kouluun viikkoa ennen päättäjäisi haistatin kaikille pitkät paitsi yhdelle henkilölle, joka on tänään yksi parhaimmista ystävistäni ja sen jälkeen kiusaajat osasivat tukkia suunsa. Huomasivat varmaan etteivät onnistuneet nujertamaan minua.

 

Lukion alku ja muut suuret muutokset ovat olleet elämäni parhaita päätöksiä. Painoni on pudonnut 15 kiloa ja tuntuu ensimmäistä kertaa siltä että saan olla itsestäni ylpeä. Minulla on upeita ystäviä ja mahtava perhe sekä harrastan upeaa lajia, tuntuu hyvältä. Arvet kiusaamisesta pystyvät ikuisesti minussa mutta kiusaaminen on myös yksi elämän kokemuksia joka on vahvistanut minua henkilönä.

Kokemuksia kavitaatiosta

Aika Ihana haluaa tarjota blogimme lukijoille tutustumiskäynnin hintaan 80€ (ovh. 150€) sekä 3 kavitaatiohoitoa tutustumishintaan 240€ koodilla FFF240. 

Ajanvaraus onnistuu netin kautta osoitteessa www.aikaihana.fi/ tai puhelimitse numerosta 045 852 2249. Varaus onnistuu myös sänköpostitse osoitteesta aikaihana@gmail.com.

Keskiviikkona olin koulun jälkeen kauneushoitola Aika Ihanassa yhteistyön merkeissä. Olin sopinut Kristan kanssa että kokeiltaisiin kavitaatiota. Avatessani oven minut otettiin vastaanotettiin hymyissä suin ja tunsin itseni todella tervetulleeksi. Ensin minulle hieman esiteltiin hoitolaa, jonka jälkeen siirryimme hoitohuoneeseen aloittelemaan hoitoa. 

       

Kavitaatio on siis kolmiosainen hoitomuoto jonka tarkoituksena on hajoittaa ihonalaisia rasvasoluja ja mikä parasta, hoito on aivan kivutonta. Halusin että hoito kohdisestaan vatsaan, joka on ongelmanikohtani. Ensiksi otettiin aloitusmitat ja sen jälkeen aloitettiin hoito. Kavitaatio-laitteessa on kolme erilaista päätä jokainen omaan vaiheeseen. Koko hoito oli todella mielyttävä ja todellakin renntouttava kun saa arjen hässäkän keskellä tunnin omaa aikaa. Hoitajani Krista oli aivan ihana ja hoidon aikan oli mukava jutustella hänen kanssaan! 

Kolmas eli viimeinen osuus oli ylivoimaisesti lempparini, jolloin hoitopää oli ihanan lämpöinen. Oli sellainen tunne kuin joku silittäisi vatsaa ja se säilyi koko hoidon ajan. Hoidossa käytettiin kaikenlisäksi suomalaista laitetta, joka mielestäni oli tosi mahtavaa. 

Kun ensimmäinen hoitokerta oli valmis, otettiin taas mitat, jolloin minulta oli lähtenyt 1 cm. Odotan innolla toisten kertojen tuloksia.

  

    

Hoitopäät

Suosittelen tätä kaikille ja onneksi itselläni on jo varattuna aika ensi viikolle!