Nyt tuntuu hyvältä kun on vetänyt kunnon treenin, pitkästä aikaan! Ajattelin hieman jakaa ajatuksiani siitä, mitä tehdä jos niin sanottu "en jaksa lähteä salille" fiilis iskee.
Näin alkuvuodesta huomaa, että salit on pullollaan motivoituneita "elämäntapa-muuttajia", mutta jo maaliskuussa salilla on huomattavasti vähemmän porukkaa. Olen itse päättänyt etten sorru "kesäkuntoon" projekteihin sillä mielummin treenaan pitkäksi aikaa eteenpäin. Silloin välttyy hullulta stressiltä toukokuussa, jos eivät kaikki jenkkakahvat ole palaneet.
Miten itse motivoin itseni:
1. Treenin jälkeinen fiilis
Sehän on se mitä parhain tunne. Vaikka salille tai lenkille lähtö kangertelee niin silloin on vaan sanottava itselleen että "nyt ylös", niin sitten kuin treenipaikkalle pääsee jaksamisen taso on jo aivan eri. Tutkimuksen mukaan vaikean askel on se, että lähtee treenaamaan.
2. Tavoite
Mitä aion tehdä saavuttaakseni sen? Makaanko sohvalla vai lähdenki treenaamaan.
3.Suorituksen tähän asti
Kun ei enää löydä motivaatiota lähteä salille, niin silloin ainakin itse mietin että kuinka paljon olen saavuttanut. Ylpeys saa jatkamaan. Ja ajatellakkin miltä tuntuu esimerkiksi puolen vuoden kulttua?!
Huom! Välillä jos tökkii treenaaminen, niin se on todellakin hyväksi välillä pitää välipäivä tai minkä itse näkee sopivaksi! Ellei lepää ei myöskään kehity.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti